RSS:
Merkinnät
Kommentit

Välityömarkkinoilla oli huhtikuussa 2011 115 000 henkilöä.  Laki edellyttää, että tukityöllistetyn tulee voida luottaa siihen, että hänen työskentelynsä vie kohti vakituista työsuhdetta.  Näin ei käytännössä ole.  Harjoittelijoilla teetetään asiaankuulumattomia töitä ja varsinkin yhdistykset keksivät lumetöitä tukirahojen tähden.  Toisaalta taas esim. kunnat teettävät tukityöllistetyillä ammattilaisten työt ja säästävät näin palkkakustannuksissa.  Monet yritykset pyörittävät toimintaansa ilmaisen työvoiman avulla ottamalla aina uudet harjoittelijat tai työllisyystuella olevat entisten tilalle.  Yritys ei tällöin ota rahallista tai moraalista vastuuta näistä työntekijöistään.

Tähän asti välityömarkkinoilla olevien etuja ei ole ajanut kukaan.  Nyt Suomeen on Italian tapaan (Repubblica degli stagisti) perustettu yhdistys Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry, joka ajaa välityömarkkinoilla olevien etuja.  Kotisivut ovat osoitteessa www.vaiheessa.tk.  THT valvoo välityömarkkinoilla olevien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, seuraa lainsäädäntöä ja ajaa jäsentensä asioita.  Ensimmäisenä tavoitteena on laatia peruskirja, johon työnantajat ja työnantajaliitot sitoutuvat.  THT pyrkii saamaan ammattiliiton statuksen ja hakee jäsenyyttä keskusjärjestöihin.  Tavoitteena on neuvotella sopimukset, joissa työehtosopimukset koskevat tasa-arvoisesti myös välityöllistettyjä.

Tällä viikolla on uutisoitu, miten kaikkein köyhimmät perheet eli ne, jotka ovat pudonneet toimeentulotuelle, eivät saisi lapsilisiä.  Perusteluna on, että lapsilisät lasketaan tuloksi toimeentulotukipäätöstä tehtäessä.  Huomiotta on jätetty, että toimeentulotukea laskettaessa jokainen perheenjäsen saa norminmukaisen tuen.  Eli lapsiperheessä lapset nostavat osaltaan tuen suuruutta.

Yleensä toimeentulotukea saavat ihmiset elävät eri etuuksien varassa mm. asumistuki, työttömyyspäiväraha, lapsilisät ja perhe-eläke ja kaikki nämä lasketaan tuloksi.  Lapsilisä on etuus etuuksien joukossa.  Tällä perusteella jokaista etuutta voitaisiin vaatia sellaiseksi, jota ei oteta laskelmassa huomioon tulona.

Tärkeämpi asia, kuin se pitäisikö joku etuus huomioida vai ei, onkin se, miksi toimeentulotukinormia ei ole nostettu liki 15 vuoteen.  Käytännössä siis toimeentulotuella elävät saavat käyttöönsä rahasumman, jonka ostovoima on 1990-luvun puolen välin tasolla.  Niin kauan kuin normia ei nosteta, ei ole mitään merkitystä nouseeko jonkin etuuden suuruus muutamia euroja, koska käteen jäävä osuus ei kasva.

Olen seurannut eduskunnan kyselytunteja ja politiikkaa muutenkin.  Tällä vaalikaudella olen kuullut yhden ainoan kansanedustajan nostavan toimeentulotuen jälkeenjääneisyyden esille.

Jos oikeasti halutaan auttaa kaikkein köyhimpiä, on perustoimeentulotaso nostettava aikakautta vastaavalle tasolle.

Arkistokappale Ajassa Nyt -verkkolehden pääkirjoituksesta 22.8.2010

Suomessa on tänä syksynä jäänyt yli 100000 nuorta ilman korkeakoulupaikkaa, tähän vielä vaille ammattikoulupaikkaa jääneet.  Lisäksi ammattiin valmistuneiden työttömyysprosentti on hälyttävän korkea.  Mitä tekee sosiaali- ja terveysministeriö?  Ehdottaa lakiesitystä, jonka sisältö on seuraava:  “Toimeentulotukilakia esitetään muutettavaksi niin, että toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisen lisäksi myös koulutuksesta kieltäytymisen perusteella.”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien nuorten tulee saada opiskelupaikka ja valmistuneiden työpaikka.  Näissä alle 25 -vuotiaissa on kuitenkin suurin osa ammatin hankkineita.  Nytkö heidät pakkokoulutetaan uudelleen?  Ei myöskään tunnu järkevältä työntää nuoria opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta tai josta ei ole työllistymismahdollisuuksia.

Toimeentulotuki on perustuslakiin perustuva viimesijainen tuki, joka takaa ihmiselle minimitoimeentulon.  Nyt yhteiskunta aikoo rangaista nuoria leikkaamalla perusturvaa.  Nuorihan on osoittanut aktiivisuutta hankkiessaan ammatin ja on kyllä syytön, jos töitä ei hakemisesta huolimatta löydy.  Työttömyyttä yritetään paniikinomaisesti ratkoa harjoittelupaikoilla ja tukitöillä.  Voi vain kuvitella, miten ketään motivoi opiskella, jos tulevaisuudessa siintää neljän euron tuntipalkka tukitöistä.

Köyhyystutkija Jouko Karjalainen (Tesso 5/2010) THL:stä korostaa, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja syrjäytymisen ehkäisyä.  Mutta vain sillä edellytyksellä, että työstä maksetaan asianmukaista palkkaa ja että työharjoittelu lisää oikeasti mahdollisuuksia saada työtä.  Samaan tulokseen ovat päätyneet useat tutkijat ja työvoimaministeriö on todennut, etteivät tukityöt esimerkiksi yhdistyksissä auta työllistymisessä.  Silti järjestöt ja kunnat palkkaavat tukirahoin valtavan määrän nuoria työttömiä, kunnat hoitavat jopa sijaisuuksia näillä tukirahoilla.  Järkevää olisi ohjata kaikki työllistämistukirahat yrityksille, jotka maksaisivat oikean palkan ja jossa työskentelemisestä olisi hyötyä.  Näin nuoret pääsisivät elämään kiinni, ostovoima kasvaisi ja koko yhteiskunta hyötyisi.  Ostovoiman kasvuhan loisi myös uusia työpaikkoja mm. palvelualalle.  On ihmeellistä, miten hampaattomia ammattijärjestöt ovat tämän asian kanssa.  Työtä teetetään polkuhintaan, mutta ammattiyhdistysliikkeet pysyvät vaiti.

Nuoria tulee kannustaa, ei lannistaa.  Nykymalli on ikävä kyllä kuin syöksykierre.  Jos nuorille ei ole tarjota kunnon töitä, kansantalous kärsii, nuoria lähtee ulkomaille ja pahimmillaan rikollisuus kasvaa, kun perusturva romutetaan.

Sirpa

sirpa.ahola.laurila[at]gmail.com

 

(10.9.2010) Valtioneuvosto on tänään tarkentanut lainmuutoksen koskevan ammattiin valmistumattomia alle 25 -vuotiaita nuoria.  Niin tai näin, pakko-opiskelu sattumanvaraisella alalla ei varmastikaan motivoi nuorta.

Tämän päivän yhteiskunnassa kahtiajako vain kasvaa.  Toisaalla ovat syrjäytymisuhan alla elävät köyhyydestä kärsivät ihmiset, jotka eivät pysty ylläpitämään edes peruselintasoa.  Toisaalla taas ne, joilla menee tosi hyvin ja elämyksiä haetaan kaikesta.  Kumpikin ryhmä vieraantuu arjesta ja voi huonosti.  Psykoterapeutti Ulrika Segercrantzin mukaan (Yksilöksi ryhmässä) “sitä enemmän turvaudutaan ääri-ilmiöihin mitä huonommin voidaan.  Pitää turvautua trendeihin, joista aitous on kaukana.”

Yltäkylläisyydessä elävien itsekeskeisyys korostuu ja kertakäyttökulttuuri jyllää.  Työsuhteet alkavat olla pätkittäisiä ja lyhyitä samoin kuin ihmissuhteet ja avioliitot.  Myös kirkkoon on tarttunut jonkinasteinen levottomuus.  Ihmiset, jotka voivat huonosti juostessaan elämysten perässä, kaipaisivatkin ehkä pysyvyyttä ja hyvää arkea.  Kirkko on paniikinomaisesti alkanut uusia ilmettään houkutellakseen nuoria jäseniä joukkoonsa.

Oulun seurakuntayhtymä otti kirkkovenelogon käyttöönsä kovalla kohulla, suurin osa ihmisistä kun näkee logossa jotain aivan muuta kuin kirkkoveneen.  Vaikka arvostelua tuli paljon, kirkon puolelta todettiin, että hyvä kun puhetta ja julkisuutta riittää.  Kun äsken kävin Oulun seurakuntayhtymän sivuilla, olin laskurin mukaan ainoa vierailija (klo 11.50), joten eipä tuo kirkkovenearvostelu ainakaan ahkeria kannattajia ole sivustolle kerännyt.  Karjasillan kirkko kosiskelee kävijöitä kuolemannäyttelyllä ja rippituolilla.  Kohta kai evankelis-luterilainen versio Äiti Ammasta halailee kirkkoon tulijoita.  Uusi villitys kirkossa on myös non-stop -vihkiminen.  Mm. Vantaalla yön aikana vihittiin satakunta paria.  Näin kirkko tukee kertakäyttökulttuuria; onhan eroaminen jo niin helppoa, että turha avioitumiseenkaan on satsata.

Nyt kirkon kannattaisi olla aikaansa edellä ja satsata jo maailmalla trendiksi levinneeseen “kotoiluun”.  Kyllähän esimerkiksi kauneimmat joululaulut vetävät kirkot täyteen vuodesta toiseen, Samuli Edelmanin virsilevyt ovat myyntilistojen kärkeä ja “Virsistä viis” -ohjelma kokosi paljon katsojia television ääreen.  Kirkko voisikin tarjota jotain tuttua ja turvallista, jotain, jonka kokeminen tuo arjen lähelle.

Sirpa Ahola-Laurila

Sirpa Ahola-Laurila

Sosiaalityöntekijä Esa Yritys arvosteli (Kaleva mp 14.6.) Liisa Hyssälän ja Tuija Braxin ehdotusta siirtää toimeentulotuen maksatus Kelalle.  Ajatushan ei ole uusi vaan aina välillä poliitikot (mm. Mönkäre) ovat nostaneet asiaa esille.  Perusteina on nimenomaan se, että näin kaikki, joille toimeentulotuki kuuluu, sen myös saisivat.  Myös Sata-komitea on käsitellyt asiaa, mutta työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät sen.  On laskettu, että jos maksatus siirtyy Kelalle, kuntien kustannukset kasvavat, koska nekin, jotka eivät nyt hae toimeentulotukea vaikka se heille kuuluisi, saisivat sen automaattisesti.

Lähinnä outo oli Esa Yrityksen perustelu, ettei toimeentulotuen käsittely ole pelkkää matematiikkaa.  Sitähän perusosan käsittely nimenomaan on.  Liki kaikissa kunnissa hakemus on jätettävä kirjallisena ja päätös tehdään tulojen ja menojen perusteella.  Usein käsittelyn hoitavat kanslistit.  Kuntien sivuilta löytyy myös laskuri, jolla voi itse laskea oman toimeentulotukensa suuruuden.  Erikseen on tietenkin harkinnanvarainen ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki, joihin jo tarvitaankin sosiaalityöntekijän harkintaa.

Kuten E. Yritys kirjoittaa, monet toimeentulotuen hakijat saavat myös Kelan etuuksia.  Näinollen olisikin järkevää, että kaikki etuudet tulisivat saman katon alta.  Näin vältyttäisiin turhalta byrokratialta, jota nyt on monen lipun ja lapun muodossa, kun asioi sosiaalitoimistossa.

Esa Yritys yritti mustamaalata Kelaa sillä, että päätöksiä joutuu odottamaan yli 7 arkipäivää.  Kelaa ei ole mikään instanssi määrännyt noudattamaan tiettyä käsittelyaikaa, toisin kuin sosiaalitointa.  Sitä koskee 2008 voimaan astunut “7 käsittelypäivän laki”.  Tosin sitähän eivät kunnat juurikaan noudata.  Tällä hetkellä uhkasakkouhan alla ovat mm. Kuopio, Jyväskylä ja Tampere.  Myös Oulun kaupunki on antanut selvityksen lain rikkomisesta aluehallintovirastolle.  Kelalla ensimmäisen päätöksen teko saattaa kestää pitkään, mutta sen jälkeen etuudet (eläke, lapsilisä, työttömyys- ja sairaspäiväraha jne.) maksetaan aina tiettynä kuukauden päivänä.  Sosiaalitoimi taas hoitaa maksut miten viitsii ja ehtii laista piittaamatta.

Toimeentulotuen varassa eläville olisi ehdottomasti inhimillisempää, että Kela hoitaisi maksatuksen.  Näin vältyttäisiin sosiaalityöntekijöiden simputukselta ja nöyryytykseltä ja samojen lappusten kuukausittaiselta viemiseltä.  Oulun SOTE -lautakunta teki viime viikolla päätöksen, jossa kuntalaisten palveluja huononnettiin siirtämällä keskustan neuvola Kontinkankaan tiloihin.  Näin säästetään yhden terveyskeskusavustajan palkkakustannusten verran.  Siirtämällä toimeentulotuki Kelan maksettavaksi palvelu paranisi ja säästöjä tulisi usean sosiaalityöntekijän palkkakustannusten verran - sitä Esa Yritys kai pelkääkin.

Tämä on uusi blogit.fi -blogini.  Aiemmat kirjoitukseni löytää osoitteesta http://blogitus.net/sirpaaholalaurila.  Tämän uuden alustan virittämiseen menee vähän aikaa…


Mainos